Maalaiset piipahtivat pääkaupunkiseudulla synttäreillä ja samalla tutustuttiin uusiin paikkoihin. Oodista on ollut paljon julkisuudessa ja se oli pakko nähdä. Yritin jo kerran aikaisemmin päästä katsomaan, mutta silloin ei aikataulut ja matkakaverit antaneet periksi. Nyt oli helmikuinen sateinen loskakeli, joten ulkoapäin ei mitenkään kuvauksellista. Tää valokuvaushan oli yhtä tärkeää kuin paikalla käynti.
Eka kerroksessa on todella iso aula, info ja kahvila. Saimme infosta kerrosopasteen ja liukuportailla toiseen kerrokseen. Ompelukoneet, tietokoneet, ja erilaiset tulostimet odottivat käyttäjiä rivissä. Oli myös suuria julistetulostimia, kai opastuksella käytettävissä. Paljon erilaisia ryhmätiloja ja studioita. Kävelimme käytävät läpi, useissa huoneissa näytti olevan ryhmiä, mitä lie neuvottelemassa.
Liukuportailla kolmanteen kerrokseen, siihen perinteiseen kirjastoon. Hurjan iso tila, koko talon päästä päähän. Ikkunoista näkyi Eduskuntatalo, Musiikkitalo, Finlandia talo, Sanomatalo ja Kiasma. Tila oli kuin pitkä vene, jossa kokat nousivat ylös. Kirjoja hyllyissä ei ollut kovin paljon. En kyllä tullut tänne kirjoja hakemaan tai katsomaan, niitä näkee kotonakin. Oli useita väljiä alueita, joissa voi levähtää tai lukea kirjoja tai kännykkää. Muuten pädejäkin oli lainattavissa, mutta ilmeisesti vain kirjaston tiloissa.
Lopuksi vielä tarkistamaan kierreportaat, jossa oli ne kuuluisat sanat, joille tämä talo on tehty. Eksyneille, mököttäjille, tiedonhaluisille, harhailijoille, visionääreille, keksijöille, kissaihmisille… Vessa oli nähtävyys. iso tila, jossa monta pöytää pesutiloja ja seinillä värjätyt lasiovet. Kävin oven takana tarkistamassa tarpeet ja seinät. Kaikki oli kunnossa. Oodin sivut.
Sitten räntäkeliin takaisin. Tässä vaiheessa tarkoitus oli mennä Aamos Rexiin, mutta se ei sopinutkaan aikatauluihin. Kävelimme metroon ja sillä pari aseman väliä Kalasatamaan ja Rediin. Redi oli sekava tuttavuus. Tästäkin oli tietoa, sitähän oli moitittu vaikeaksi suunnistaa. Eikä aiheetta. Selvää kuvaa ei jäänyt päähän. Sokkeloisessa tilassa oli vaikea löytää, vaikka ei mitään esitty. Perinteisessä kauppakeskusmallissa on helppo suunnistaa ja hahmottaa tila. Kaippa tässä joku järki on ollut, kun tähän ratkaisuun on päädytty.
Kävimme vielä katsomassa Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen aulan, jos vaikka näkis sen robotin. Ei näkynyt kuin vuoroa odottavia ihmisiä. Täällä ei pitäs toimia mikään. Minä näin muutaman toimimattoman automaatin, mutta ei toimivissakaan ollut yhtään asiakasta. Hissit toimivat kuudenteen kerrokseen saakka ja pari kerrosta alaspäin.
Niin oli neljän tunnin kierros täynnä. HKL:n appi toimi hyvin. Koko kierros selvittiin kahdella 2,20 lipulla.
Oodi
