Aamulla käytiin korttelin päässä olevalla farmaritorilla. Katu oli suljettu autoilta ja markkinakojut torille. Tarjolla oli lähialueen tuoretuotteita, leipää, vihanneksia, juustoja, hedelmiä…
Lämpimänä aamupäivänä oli mukava kävellä leppoisassa tunnelmassa ja ihmisvilinässä kuvaten ja maistellen. Lähes joka kojulla oli maistiaisia, juustoja, kirsikoita, appelsiinejä… Näitä ostettiin, olivat tosi hyvänmakuisia, mehukkaita ja makeita.
Ennen viinikävelyä piti käydä vielä kaupassa. Lähellä oli Target, vähän Prisman tyyppinen, mutta ei tuoretavaroita. Kauppa oli iso ja siisti. Tarkempaa hintavertailua en tehnyt, mutta ainakin Cokis ja olut oli naurettavan halpaa. Niin ja lääkkeet. Ostin Nexiumia närästykseen, 48 taplettia 20 mg, 20 taalaa, ilman reseptiä. Ja d-vitamiinia 500 kpl 14 taalaa. Ostettiin myös viiniä ja minun piti todistaa ikä ajokortilla, vaikka moni ei luule minua enää alaikäiseksi. Täällä ikäraja on 21, mutta silti. Kassakone ei päästä tapahtumaa ohi, ennen kuin on vilautettu passia. Sitä ei ollut mukana, mutta Anne sai puhumalla ja ajokortilla asian hoidettua. Yksi erikoinen piirre ostoskärryissä, niille oli oma hissi, kun meni alakertaan.
Viinikävely oli minulle uusi tuttavuus. $25 lipulla sai kolme tuntia kävellä 17 viinipisteelle ja tarjolla oli paikasta riippuen 3-5 erilaista viiniä ja jossain myös pientä purtavaa. Kierrokselle piti kirjautua sisään pääsylipulla, joka vaihdettiin kassiin, lasiin ja karttaan. Henkilöllisyys piti todistaa passilla. Järjestäjille annettiin yhteystiedot, joten mainosta on varmaan tulossa jatkossa.
Kierros aloitettiin Loft In hotellilta. Vastastassa oli ensimmäisenä taikuri, joka sai dollarit vaihtumaan 1:stä 2:teen ja takaisin yhteen, miten.
Viinit oli etupäässä paikallisilta pieniltä viinitiloilta, mutta joukossa oli myös italialaisiakin.
Lähdimme kierrokselle onneksi ajoissa, koska eka pisteen jälkeen starttipaikalla oli hirveä ruuhka. Iltapäivä meni mukavasti paikkoja kierrellen ja viiniä maistellen. Paikat olivat eri alojen liikkeissä, optikkoliike, koruliike, vaateliike, ravintola, grilli, baari, kirjakauppa … Ja välillä taikuri, joiden ympärille kerääntyi muitakin katsojia.
Loppusuoralla tunnelma nousi, puheen sorina ja nauru raikui. Minäkin tunnelmoin niin paljon, että unohdin järjestäjien antaman vihreän kassin johonkin. Onneksi siellä ei ollut juomalappua, jolla sai kuitattua viinit. No, meni siinä yksi $5 arvoinen tuliainen, viinilasin jalkaan kiinnitettävät golf-aiheiset merkit. Menetys ja harmitus oli pieni, muun ilon rinnalla.
Viimeistä edellinen paikka oli asuinpaikkamme respassa ja viimeinen kuntosalilla, jossa sain kuvaustehtävän. Muuten ison kameran akku oli loppunut jo alkumatkalla, eikä vara-akkua ollut mukana. Sekin oli onni, ei siellä joutanut kuvaamaan.
