15. To 21.5. The Death Valley

Ennen Vegasista lähtöä tsekattiin vähän pelihallia ja otin muutaman yleiskuvan. Check out tapahtui helposti tytölle, joka otti vastaan kirjoittautumisia padillä niiltä, jotka eivät tarvinneet laskua paperisena. Päästiin jonon ohi nopeasti. Nämä sisään- ja uloskirjoittautumiset ovat ikävimpiä tapahtumia. Yleensä on kiire ja jono on pitkä, näissä mammuttipaikoissa.

Vielä tankkaus ja ruokailu meksikolaistyylisessä pikaruokapaikassa Jack. Ihan hyvä classic hampurilainen ja kiharretut ranskikset. Näitä erilaisia ketjuja riittää, joista ei ole koskaan kuullutkaan.

The Death Valley Visitor Center navikaattoriin ja menoksi. Kannattaa aloittaa täältä, saa kartan, ohjeita ja maksun hoidettua kerralla. Matkalla varoiteltiin, että varaa vettä ja polttoainetta, on kuuma, eikä asemia.

Paikka yllätti karuudellaan ja värikkyydellä. Laakso on entistä merenpohjaa ja matalimmillaan 88 metriä meren pinnan alapuolella. Alueella on kesäaikaan vaarallisen kuuma. Toukokuun keskilämpötila on 99 F siis 37 C, ja auton mittarissa oli just tämä lukema.

Kävimme katsomassa Devils golfkentän, josta olin lukenut artikkelin. Siellä ei ollut näkyvissä kuin kyltti kentästä ja autojen kääntymispaikka. Kai siellä pelaaminen on vain kurjositeetti ja pitää tilata erikseen. Mitään ohjeita ei ollut. Sitten Bad Waterille, jonne oli hyvä parkki ja haiseva toiletti ja kävelysilla lähempää tutustumista varten.

Natural Bridgelle kiipeäminen oli ranka kuumuudessa, mutta palkitsi hyvillä näkymillä kuvaajan. Tänne harvempi eksyi, koska oli kivisen huonokuntoisen tien päässä ja vielä kävelyt päälle.

Lopuksi Artist Way. Kiertoajelu värikkäässä kalliosolassa. Sekin näkemisen arvoinen. Aika vierähti nopeasti ja pysähdymme vielä muutaman kerran kuvaamaan.

Olimme varanneet seuraavan majoituksen Bishopista lähempänä Yosemiteä, koska seuraava päivänäkin olisi pitkä. Aurinko laski edessä päin ja otin joitakin laskukuvia vaudissa. Majoitukseen pääsimme vasta ennen kymmentä, aurinko oli laskenut aikoja sitten.

Ystävällinen emäntä kyseli matkan päätämme ja valitteli Mule-päivien vieraista, trailereita joka paikassa, teetti paljon ylimääräistä työtä, kun oli täyttä, mekin saimme viimeisen huoneen. Neuvoi ainoan aukiolevan ruokapaikan ja varoitteli huomisesta, tie on ollut vuoropäivinä auki ja kiinni Yosemiteen.

Huone oli pieni, siisti, yhdellä queen size koon sängyllä. Matkan vaatimattomin, mutta hyvin kelpasi. Kylän ainut auki oleva ruokapaikka oli Denny’s, iso ketju, 24 h, edullinen, mutta ei alkoholia, siis oluttakaan. Tilasimme eka kerran pihvit, juustomakaronit ja dippivihannekset. Ruoka oli hyvä ja hinta vain 14 taalaa veroineen +tipit.

_PK_0188
Artist Way, kiertoajelu värikkäässä kalliosolassa