Olemme Maken kanssa kierrelleet lähiseudun vaelluspaikkoja. Nyt oli vuorossa Tiilikkajärvi. Se on 70 kilometriä Iisalmesta itään. Olin käynyt siellä Uiton majalla muutama vuosi sitten Siilinjärven Kameraseuran kutsusta. Nyt olimme menossa pohjoispäähän, josta myös lähtee polku puistoon.
Luontoon.fi sivustolta löytyy hyvät ohjeet ja tiedot paikasta. Ainoastaan sen antama osoitetieto vei meidät kilometriä liian aikaisin metsätielle. Huomasimme virheen pian ja oikea paikka oli hyvin opastettu, eikä siitä voi ajaa vahingossakaan ohi. Parkissa oli jo kolme autoa ja mietimme sopisimmeko olleenkaan yöksi autiotupaan, kuten olimme suunnitelleet.
Sää oli aurinkoinen ja reitti Kosevan tuvalle kulki kauniin harjanteet päällä, molemmin puolin näkyi vesistö. Alkumatkasta tuli vastaan pariskunta, jonka miestä luulimme kauempaa mustaksi, kun hällä oli itikkaverkko päässä. Naisella oli astia täynnä puolukoita. Kertoivat ettei kämpällä ollut ketään, edellisenä yönä oli ollut saksalaisia melojia telttailemassa.
Puolessa matkassa alkoi reppu painaa, oli taas otettu kaikki kameravarusteet mukaan, siis suurin osa turhaa. Kyllä tuntui kaksi kilometriä pitkältä. Lopulta liiteri ja puucee näkyi rannalla. Liiterissä oli runsaasti puita ja vessassa paperia ja hauska kalanmuotoinen säppi.
Mökki oli vähän kauempana. Pieni, kaksi laveria, kamina, pöytä ja jakkara. Kamina oli vielä lämmin, joten yövytty oli. Päätimme, että ei lämmitetä näin pientä koppia, voi tulla hikinen yö, kokemusta on.
Nuotiopaikka oli kaukana mökistä, sinne oli tullut pari naista ja koira. Kertoivat tulevansa Uiton kämpältä jonkin työntekijän veneessä. Harjannereitin katkaisee vesi, joten suoraa reittiä ei pääse kuin pohjoisrannalla kulkevan polun kautta.
Naisten jäädessä paistamaan makkaroita, me menimme katsomaan harjanteen loppua. Ensin tuli vastaan kyltti Täyssinän rauhan rajakivestä järvellä. Kyltti viittasi suunnallaan suoraan kiveen.
Niemen kärki on 1,3 km leiripaikasta. Vettä muutama satametrinen välissä ja polku jatkui toisella puolella. Jos olisi vene rannassa, niin yli pääsisi. Palasimme takaisin rantaa pitkin. Vesistön pohja täällä on hiekkaa ja välillä hiekka pilkisti myös rannan puolella.
Palasimme leiriin ja ruuan laittoon. Oho, huomasimme, ettei meillä ole tulitikkuja. Onneksi nuotio kyti vielä naisten jäljiltä ja saimme tehtyä tulet. Muistin nähneeni tikkuja kämpässä, niin saimme Trangiankin tuleen. Pirkan kermapastasta ja purkista nöttköttiä tuli tukeva ateria.
Make arvuutteli, mitä näissä Yonex sulkapallo pötkyissä on sisällä. Jotain särkyvää, just ennen kuin paljasti, niin hokasin, että kuoharilasit. Make yllätti jälkiruokakuoharilla, minun eilisten synttäreiden vuoksi.
Päivä oli aurinkoinen illalla alkoi vähän pilvistyä, mutta saimme hyviä kuvia värikkäistä pilvistä. Viritin time lapse kameran auringon laskuun ja vielä nousuunkin. Ilta meni nuotiolla kuvaten ja kahvitellen.
Aamu oli harmaa. Tarkoitus oli ajaa autolla polun toiseen päähän ja siellä tehdä 7 km vaellus Uiton kämpälle. Aamutoimet ja takaisin autolle. Välillä kuului kova rymähdys. Liiterissä oli puupino kaatunut ja paljasti jonkun luonnon ystävän roskapussin, jonka oli piilottanut puupinon sisään. Nyt alkoi jo vähän ripsimään vettä.
Ajoimme Rautavaaralle kahville miettimään jatkoa. Kylältä löytyi yksi kahvila, jonka ovessa luki: vain käteismaksu käy. Ankeassa paikassa oli yksi asiakas, kaksi myyjää, kolme pullaa lasikuvun alla ja kahvia pannussa. Päädyimme kahviin, yhteensä kaksi euroa.
Sade yltyi, kotia kohti. Mutta sen verran vaihtelua, että uutta reittiä pitkin. Se oli hyvä valinta. Näimme Rautavaaran lentokentän, Älänteen, josta olin kuullu, Paisuan, Sokerimäenja paljon muutakin reitin varrella olevaa.
Yhden kerran pysähdyimme, näimme joutsenia ja kurkia pellolla. Ajoimme auton metsäsaarekkeen taakse ja hiippailimme metsän läpi lähemmäksi lintuja. Juuri kun saavuimme pellon reunaan, niin joutsenet lähtivät lentoon. Kurjet olivat lähteneet aiemmin. Opimme, että lintuja on lähestyttävä varovasti, arkoja ovat.
Tällainen matka tällä kertaa. Nyt tulee päivityksiin kuukauden tauko. Jospa sitten olisi jotain kerrottavaa.
